Mentoroinnilla on saatu hyviä tuloksia maahanmuuttajien työllistymisen tukemisessa. Keskustelun tueksi kehitetään työkaluja mahdollistamaan dialoginen ja tasa-arvoinen kohtaaminen. Parhaiten toimivat työkalut, jotka ovat mielekkäitä sekä maahanmuuttajalle että mentorille.

Kirjoittajat: Sari Lappalainen ja Virve Pirttikoski

”Puheensorina ja nauru täyttävät huoneen. Kaksi ihmistä istuu vierekkäin pehmeällä sohvalla ja he tutkivat yhdessä lomaketta. Pyydän lupaa liittyä seuraan ja kysyn mistä asiasta he keskustelevat. Heidän kertomuksessaan vilisee sanoja mentori, aktori, työkalu, työnhaku, ammatti ja työ. En olisi heti uskonut, että he ovat niin tärkeän asian äärellä ja silti näin iloisissa tunnelmissa. He ovat tavanneet toisiaan jo puolen vuoden ajan ja keskustelleet työhön liittyvistä teemoista. Sitä ennen he eivät ole tunteneet toisiaan. Heitä kuitenkin yhdistää yhteinen kiinnostus robotiikkaan. Mentori työskentelee yrityksessä, joka myy hoivarobotteja sosiaali- ja terveysalalle. Aktori taas on kotoisin Syyriasta ja on suorittanut opintoja ohjelmoinnista. Hän haluaisi työllistyä ensisijaisesti yritykseen, joka liittyy jollakin tavalla robotiikkaan. Tapaamisissa he ovat yhdessä keskustelleet työllistymisestä. Keskustelun virittäjänä ovat toimineet oivallisesti erilaiset mentoroinnin työkalut.”

Tämä tarina kuvaa mentoroinnin dialogista ja tasa-arvoista perusajatusta. Mentorointi tarjoaa parhaimmillaan apua eri maista kotoisin olevien osaajien työllistymiseen suomalaisille työmarkkinoille. Työllistyminen omia kykyjään ja ammattitaitoaan vastaavaan työhön on maahanmuuttajan kotoutumisen ja hyvinvoinnin kannalta keskeistä. Vaikka maahanmuuttajilla on paljon osaamista, heidän on kuitenkin vaikea työllistyä suomalaisille työmarkkinoille. Syitä tähän ovat esimerkiksi toisessa maassa hankitun osaamisen sovittaminen Suomen työmarkkinoiden vaatimuksiin ja puutteellinen tuntemus suomalaisista työmarkkinoista ja työelämästä Suomessa.

Mentoroinnilla on myös saatu hyviä tuloksia maahanmuuttajien työllistymisen tukemisessa. Väestöliitto on toteuttanut koulutetuille maahanmuuttajanaisille suunnattua Womento-mentorointimallia. Tähän mentorointiprosessiin osallistui vuosina 2012-2014 noin 60 aktoria eli maahanmuuttajaa. Mentorointiprosessin aikana heistä jopa 84 % pääsi prosessin aikana eteenpäin ammatillisella urallaan. (Ahlfors ym. 2015.)

Mentoroinnin työkaluja tarvitaan keskustelun tueksi

Mentorointitapaamisiin tarvitaan avuksi erilaisia työkaluja, jotka on laadittu kieli- ja kulttuuritietoisesti sekä kirjoitettu selkeällä suomen kielellä. MESH-hankkeessa kehitetään mentoroinnin työkaluja ja ne kootaan työkalupakkiin, joka tulee sisältämään ohjeita ja materiaalia mentorointiprosessin eri vaiheisiin, eli aloitukseen, varsinaiseen työskentelyyn sekä mentoroinnin päättämiseen.

MESH-hanke-verkostot ja mentorointi maahanmuuttajien työllistymisen tukena on LAMKin toteuttama ja sen yhtenä tavoitteena on tukea maahanmuuttajien työllistymistä kehittämällä mentoroinnin malleja ja käytäntöjä sekä systematisoida mentorointia. Hanketta hallinnoi Turun ammattikorkeakoulu ja siinä on mukana myös Tampereen ammattikorkeakoulu. Hankkeen kansainväliset yhteistyökumppanit ovat KU Leuven, Ostend House of Economy ja Beyond the Horizon Belgiasta. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja se kestää vuoden 2021 loppuun.

Mentoroinnilla tarkoitetaan tässä hankkeessa työelämätaitojen ja -valmiuksien parantamiseen tähtäävää mentorointia, jossa mentoreina toimivat henkilöt, joilla on suomalaisen työelämän tuntemusta. Aktori on maahanmuuttaja, joka haluaa aktiivisesti kehittää itseään työllistyäkseen suomalaisille työmarkkinoille. Mentoroinnin työkaluilla tarkoitetaan tässä konkreettisia keskustelun tueksi kehitettyjä tehtäviä. Tehtävien tavoitteena on palvella kumpaakin osapuolta ja mahdollistaa uuden oppiminen kummallekin.

Työuramentoroinnista on olemassa melko paljon materiaalia. Näitä ovat tehneet esimerkiksi Väestöliitto, Helsingin yliopisto, AKAVA ja Miessakit. Jo olemassa olevissa materiaaleissa on vain muutamia konkreettisia työkaluja, joita aktori ja mentori voivat hyödyntää tapaamisissaan keskustelun pohjana. Tämän vuoksi LAMKin osuus MESH-hankkeessa on erilaisten työkalujen kehittäminen ja testaaminen.

Mitä mentoroinnin työkalut voivat olla?

Keväällä 2019 LAMKin opiskelijat kehittivät ja pilotoivat maahanmuuttajien kanssa erilaisia työkaluja. Testaaminen tapahtui sekä pari- että ryhmätapaamisissa. Mentorointipareja oli yhteensä 13 ja tapaamisissa testattiin viittä erilaista työkalua. Lisäksi ryhmämentorointiin osallistui 17 mentoria ja 25 aktoria. Ryhmämentoroinnissa testattiin yhteensä 13 kappaletta erilaisia työkaluja.

Yksi toimiva työkalu oli elämänviiva, jota käytettiin parimentoroinnin aloitusvaiheessa. Elämänviiva-tehtävässä henkilö pääsee piirtämällä hahmottamaan oman elämänsä ylä- ja alamäkiä sekä kertomaan sen avulla oman elämänsä merkittävistä ja toisaalta opettavaisista hetkistä. Palautteen mukaan työkalu auttoi keskustelun syntymisessä ja sen kokivat hyödylliseksi sekä mentorit että aktorit.

Osallistujat kokivat tärkeäksi työkaluksi myös osaamisen käsi -tehtävän. Tätä testattiin sekä pari- että ryhmämentoroinnissa. Tehtävän kuvassa on käsi, jossa jokaiselle sormelle on jaettu osaamisen eri osa-alueita: tahto, tieto, taito, kokemus ja kontaktit. Tehtävänä on listata näiden osaamisen osa-alueiden alle kuhunkin liittyvä henkilökohtainen osaaminen. Tehtävän tavoitteena on oppia tunnistamaan omia vahvuusalueita ja moninaista osaamista. Tämä tehtävä sopii mentorointiprosessissa varsinaiseen työskentelyvaiheeseen. (Kanniainen ym. 2017.)

Ryhmämentoroinnissa yksi suosituimmista työkaluista oli työhaastattelu. Tehtävässä käytiin läpi työhaastattelussa usein kysyttyjä kysymyksiä. Kysymyksiin vastasivat aktori ja mentori vuorotellen ja niitä olivat esimerkiksi: ”Kerro mitä osaat? Mitä ystävä tai työkaveri kertoisi sinusta? Minkälainen on hyvä johtaja?” Osallistujat kokivat tärkeäksi harjoitella työhaastatteluun valmistautumista.

Piloteissa havaittiin, että työkalujen tulee olla helppoja käyttää ja niiden tulee olla mielekkäitä kummallekin osapuolelle. Lisäksi niissä käytettyä kieltä tulee muokata selkeämmäksi. MESH-hankkeessa jatkokehitetään mentoroinnin työkaluja ja työkalupakkia eri piloteissa vuoden 2020 aikana.

Lähteet

Ahlfors, G., Saarela, I., Vanhanen S. & Welzer-Karlsson, M. 2015. Työuramentoroinnilla tuloksiin. Opas koulutettujen maahanmuuttajien mentorointiin. Helsinki: Väestöliitto. [Viitattu: 3.11.2019]. Saatavissa: https://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/aa9f0c5d6e32b25a06133db6b972642c/1573149435/application/pdf/3832980/Womento%20koulutusopas%20PDF%20101114.pdf

Kanniainen, M-R., Nylund J. & Kupias, P. 2017. Mentoroinnin työkirja. Helsingin yliopisto. [Viitattu: 6.11.2019]. Saatavissa: https://blogs.helsinki.fi/mentorointi/files/2014/08/Mentoroinnin-tyokirja_A4.pdf

Kirjoittajat

Sari Lappalainen toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla, hän on toiminut pitkään monikulttuuristen ryhmien tutorina. Lisäksi hän toimii täydennyskouluttajana terveydenhuollon henkilöstölle.

Virve Pirttikoski toimii tuntiopettajana Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla sekä asiantuntijana MESH-hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1447017 (CC0)

Julkaistu 18.11.2019

Viittausohje

Lappalainen, S. & Pirttikoski, V. 2019. Mentoroinnin työkaluja maahanmuuttajan ja mentorin dialogisen keskustelun tueksi. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/11/18/mentoroinnin-tyokaluja-maahanmuuttajan-ja-mentorin-dialogisen-keskustelun-tueksi/